Miten digitaalinen taidesisältö voi tarjota aidosti merkityksellisiä elämyksiä katsojilleen? Kansallisgalleria kehitti Taidetrippi-konseptia syventämällä ymmärrystä siitä, missä tilanteissa sisältöä kulutetaan ja mitkä tekijät tekevät katselukokemuksesta kiinnostavan.
Taidetrippi: uusi tapa kohdata taidetta
Kansallisgalleria vastaa Suomen merkittävimmistä taidekokoelmista ja ylläpitää Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoita.
Osana digitaalisten sisältöjen kehittämistä Kansallisgalleria on tuottanut Taidetrippi-sarjan – videomuotoisen taidesisältökonseptin, jossa taidetta tarkastellaan dokumentaaristen videoesseiden kautta.
Sarja vie katsojan syvemmälle teoksiin, taiteilijoihin ja taiteen ilmiöihin sekä tarjoaa uudenlaisen tavan kokea taidetta digitaalisessa ympäristössä.
Miten kehittää digitaalista taidesisältöä entistä kiinnostavammaksi?
Taidetrippi muodostuu kuudesta maksullisesta 30–40 minuutin jaksosta, jotka pureutuvat Kansallisgallerian kokoelmista kumpuaviin ilmiöihin ja taiteilijoihin.
Lisäksi konseptiin kuuluu lyhyempiä, YouTubessa katsottavia Taidetrippi Hetkiä, jotka esittelevät yksittäisiä teoksia ja niiden taustoja.
Kansallisgalleria halusi ymmärtää tarkemmin, miten sarja toimii katsojien näkökulmasta ja millaisia kehitysmahdollisuuksia konseptissa on.
Keskeistä oli ymmärtää, mikä Taidetrippi-sarjassa toimii ja miksi, mutta myös missä tilanteissa ja kenelle sisältö on erityisen merkityksellistä.
Samalla haluttiin tunnistaa ne tekijät, jotka vahvistavat katselukokemusta, sekä mahdolliset sisällölliset kipukohdat, jotka voivat heikentää kiinnostusta tai estää katselun.
Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa jaksojen toimivuutta, optimaalista pituutta eri katselutilanteissa, maksullisuuden merkitystä sekä sitä, millaisia mielikuvia Taidetrippi-brändi herättää.
Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva siitä, miten konseptia kannattaa kehittää niin sisällön, kohderyhmän, hinnoittelun kuin brändin näkökulmasta.
“Digitaaliset kulttuurisisällöt tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia tavoittaa uusia yleisöjä. Tässä projektissa pääsimme tarkastelemaan Taidetrippiä aidon käyttäjäkokemuksen näkökulmasta: missä tilanteissa sisältöjä katsotaan, mitkä elementit tekevät niistä kiinnostavia ja miten konseptia voidaan kehittää entistä vahvemmaksi.
Tutkimus yhdisti käyttäjien reaaliaikaisen palautteen ja syvällisen keskustelun, mikä tuotti erittäin konkreettisia kehityssuosituksia konseptin jatkoa varten.”
– Sari Teittinen, Insight Manager, Kuulas Helsinki
Miten tutkimus toteutettiin?
Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena laadullisena tutkimuksena, jossa yhdistettiin onlineyhteisö ja fokusryhmäkeskustelut. Menetelmä mahdollisti sekä välittömän katselukokemuksen dokumentoinnin että syvällisen keskustelun sen taustalla olevista motiiveista ja tunteista.
Ensimmäisessä vaiheessa osallistujat liittyivät viikon mittaiseen onlineyhteisöön, jossa he katsoivat Taidetrippi-sarjan jaksoja ja kirjasivat katselun jälkeen lyhyitä “mikropäiväkirjamerkintöjä” kokemuksistaan. Näissä arvioitiin muun muassa jaksojen sisältöä, katselutilannetta, tunnekokemusta sekä käytettyä laitetta.
Toisessa vaiheessa järjestettiin fokusryhmäkeskusteluja, joissa syvennettiin onlineyhteisön havaintoja ja keskusteltiin tarkemmin jaksojen vahvuuksista, kehityskohteista sekä brändin kokemuksesta.
Millaisia kehitysmahdollisuuksia Taidetrippi tarjoaa?
Tutkimus toi esiin, millaiset sisällölliset elementit tekevät Taidetrippi-sarjasta katsojille kiinnostavan ja millaisissa tilanteissa sisältöä kulutetaan. Samalla tunnistettiin keskeiset kehityskohteet, jotka vaikuttavat esimerkiksi jaksojen pituuteen, katselukokemukseen ja konseptin selkeyteen.
Tulosten pohjalta muodostettiin priorisoitu kehityssuunnitelma, joka auttaa Kansallisgalleriaa kehittämään Taidetrippiä sekä yksittäisten jaksojen että koko sarjan tasolla.
Tutkimus tarjosi myös selkeän näkymän siihen, millaiselle yleisölle konsepti tuottaa eniten arvoa ja millä tavoin brändiä voidaan vahvistaa digitaalisessa ympäristössä.
“Tutkimus tarjosi meille arvokasta palautetta Taidetrippi-konseptista suoraan katsojilta. Saimme syvällistä ymmärrystä siitä, mihin aikaan ja minkälaisessa ympäristössä sisältöjä kulutetaan ja toisaalta myös siitä, minkälaiset elementit tekevät niistä kiinnostavia.
Tulokset auttavat meitä kehittämään konseptia edelleen ja vahvistamaan digitaalisten sisältöjen roolia osana Kansallisgallerian toimintaa.”
– Johanna Eiramo, Johtaja, Digitaalinen Kansallisgalleria -ohjelma
